Aamulla ennen pyörälenkille lähtöä vein pyörän ulos voidellakseni ketjut. Tsekkasin kuitentenkin vaihteiden toiminnan ennnen öljyn laittoa, kun ne tuntuivat toimivan hiukan huonosti edellisellä lenkillä. Nehän piti sellaista ääntä että ei kun pyörä olalle ja sisälle. Ketjut hankasi tosi pahasti takavaihtajan rungon reunaan. Kokeilin ensiksi pikku säätöä, mutta eihän siitä ollut apua. Onneksi huomasin että ketjut oli hypännyt mystisesti yhden ohjurin väärälle puolelle. En keksinyt muuta selitystä kuin että viimelenkillä hyppäsi ketjut pois eturattaalta ja sain ne vauhdissa päälle vaihtamalla etuvaihdetta. Ketjun on tässävaiheessa täytynyt päästä jotenkin ihmeelliseen asentoon jä päästä tämän ohjurin väärälle puolelle. Noh kyllähän sen kuuli loppulenkistä äänestäkin. Eipä ole koskaan tapahtunut tällaista, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Onneksi sain ketjut oikealle paikalle pienellä väkivallalla ettei tarvinnut alkaa purkamaan vaihtajaa. Eipä siinä sitten muuta kuin silikooniöljyt ketjuihin ja pyörä takaisin ulos. Viimeksi ajoinkin kuivilla ketjuilla pölyisillä teillä.
Suuntasin kohti Petäjävettä ja vastatuuli paheni koko ajan. Vähän ennen kääntöpaikkaa alkoi pikkasen viluttaa, mutta tiesin että kyllä sitä sitten myötätuulessa lämpenee. Mittarissa ei ollut näkyvissä keskinopeutta missään vaiheessa, vaan menin koko ajan sykkeiden mukaan. Jos olisin mennyt mittarin mukaan tai vaikka edes tunteella, niin lopussa olisi varmaan tullut noutaja. Sain pidettyä keskisykkeet sekä meno- että paluumatkalla miltein samana, joten siinä mielessä onistunut lenkki. Tänään on ollut etureidet melkoisen kipeät, joten juoksu olisi ollut huomattavasti tuskaisempaa kuin pyöräily. Tarkoitus tosin oli että olisin illalla käynyt vielä hieman juoksemassa, mutta enpä taida näillä reisillä. Hieman pelottaa huominen hieronta ;-)
Treeni: 60,2km-24km/h-ks147, eli sykkeet huomattavasti alhaisemmat kuin eillen(164). Pyöräilyssä kun paljon helpompi säädellä sykkeitä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti