maanantai 2. syyskuuta 2013

Ma 02.09

No niin, hukkasin sitten garminin tikun. Eikä siinä vielä kaikki. Kun koneen kanssa oli ongemia, niin jouduin hieman rukkaamaan ja nyt viimeisin merkintä Garminin ja SportTraks:in ohjelmissa on tammikuun puolivälistä. Sinne meni nekin "tilastoinnit". Kellostakin nappasin viikonloppuna vanhat tiedostot pois..

Viimeaikaisia treenejä alkaen ke 28.08:
Ke: Sauvakävelyä maastossa 14km. Syksyn ensimmäinen sauvatreeni ja sain lantion seudun lihaksen niin kipeäksi että kävely oli pari päivää tuskaa.
To: Metsässä kävelyä marjasanko kädessä muutamia kilsoja(~1,5h). Pakko oli saada hieman lihaksistoa vertymään...
Pe: Kevyttä hölkkää 4km + Voimakuntopiiri + pyörän haku korjaamolta.
La: Pyöräilyä aamusta 94,3km. Todella raskas reissu. Taisi loppua nesteet kesken.
Su: Juoksua 9,2km. Tuntuma kuin maratonin viimeisella 9:llä kilometrillä, paitsi että vauhti yli 1,5min hitaampaa. Hampaat irveessä juoksua. Ei kivaa.
Ma: Juoksua 8,2km jossa puolessavälissä voimakuntopiiri monnarilla. Paluumatkalla joutui kävelemään ylämäet.

Heinäkuun lopulla vetäsin cyklolla kolarin moposkootterin kanssa. Ajoin pyörätietä suoraan kun yllättäen mopopoika kääntyi ajoradalta suoraan eteen. Taisin olla katsomassa juuri mittaria kun huomasin että metrin päässä on jotain edessä ja sitten lähdettiin. Pyörä jäi toiselle puolelle ja minä jatkoin voltin kautta toiselle puolelle. Lennon aikana ehti miettiä että älä tule kädet edellä maahan. No taisin tulla olkapää edellä ja siitä lähdin kierimään ja sain vältettyä pahimmat asfaltti-ihottumat. Olkapää otti hieman itseensä vaikkei sinne mitään jälkeä tullutkaan. Yksi nainen kääntyi jonkin matkan päästä takaisin kun oli kuullut hirveän rysähdyksen. Kyllähän se rysähtää kun vetää reilun 35km/h vaudilla "seinään". Asia sovitiin paikan päällä kun pojan vanhemmat pääsi paikalle. Siinä vaiheessä en huomannut muuta kuin että vanne oli kiero ja pistosuojattu etukumi sekä sisuskumi oli hajalla. Jyväskylässä vasta sitten huomasin ohjaustangon(sarven) olevan vääntyneen sisäänpäin. Tämä sitten aiheutti yhdellä lenkillä sen että takapakalla ei voinut käyttää kuin 2-3 ratasta. Koetetin itse säättää mutta eipä se onnistunut ja pyörä piti viedä huoltoon. Liikeestä lähtiessä korjaaja huomasi vielä että etukeskiö on jo aikansa elänyt. Vien pyörän sitten takaisin seuraavana sadekautena tai kun ajokelit on ohi. Pääsee sillä vielä ajamaan kun pitää napit korvissa ettei kule rutinaa ;-)
Pyöräily jatkuu taas huomenna. Koetan juosta aina silloin tällöin niin kauan kuin kipu pysyy kohtuullisella tasolla.

4 kommenttia:

  1. Katos vaan, juoksuaskelia! Kyllä se siitä vielä.

    VastaaPoista
  2. Mainio homma, että jo jalkalenkkejä! Hyvä, että ei "kuperkeikassa" käynny huonommin.

    VastaaPoista
  3. Päivä kerrallaan. Katsotaan kuinka äijä käy.
    No joo, olisihan siinä voinut käydä aika pahastikkin. Onneksi tällä kertää näin :-)

    VastaaPoista