Yhdistin aamulenkin apteekkireissuun. Apteekissa taisi mennä melkein puolet lenkin ajasta. Eipähän tarvitse enää mennä maanantaiaamuna apteekkiin. Kun tiesin että tällä reitinvalinnalla tulee hieman ylimääräistä, niin kävelin osan kyllönmäestä. Hiki pukkasi siitä huolimatta apteekissa odotellessa.
Odotin jo hieman alhaisempia sykkeitä. En toki niin alhaisia kuin viime jaksolla kun sain sykevyön. Silloin jo pohdin että onko alhaiset sykkeet hyvä vai huono juttu. Luulen että olin senverran rasittuneessa tilassa että sykkeet ei vaan noussut. Sehän on yksi oire määräharjoittelun ylikuormasta. Nyt luulen olevani likempänä normaalitasoani. Hieman ehkä yläkantissa, mutta eiköhän ne tässä viikon kuluessa tasoitu "oikealle tasolle". Oikea taso tarkoittaa ~5 pykälää alaspäin ja sykken nousun herkkyyttä kun rasitustaso nousee esim ylämäessä. Vielä mittari huutelee 34h:n palautumisennustetta. Uskon kuiten enemmän tuntemuksiin. Mittarihan on vain apuväline. Olihan tuo aamulenkin keskivauhti hieman liian reipasta, vaikka kävelinkin pari mäkeä. Saisi se olla vielä siellä 5,30±5s.
Kipuiluista. Polvikivut tulee ja menee. Niitä ei voi hoitaa muutoinkuin nappikuurilla ja levolla. Äskeinen takareisikipu oli vain lihasperäistä ja ne menee hoitamalla ja ajan kanssa ohi. Nuo pohjekivut on pienoinen mysteeri, mutta onneksi eivät jää vaivaamaan. Kipu josta olin jo huolissani liittyi kantapäähän. Minulla on ollut akillesjänne kipuja alakiinnityskohdassa ja limapussintulehdustakin. Tämä kipu oli kantapään molemmin puolin ja jos oli paikoillaan pidempään oli liikkeellelähtö kankeaa ja kivuliasta. Akilles se ei ole mutta jotenkin viitaisi limapussiin. No, onneksi se on ollut jo pari päivää poissa.
Iltalenkin juoksu Harjulle meinasi väkisin mennä liian vauhdikkaasti. Tasaiset ja alämäet tulee hyvin mutta yläessä pienoista voimattomuutta.
Harjulla oli tarkoius vetää 4x60m+6x150m+4x60m. Ensimmäiset kuuskymppiset ihan ok mutta ensimmäisen 150:n alussa nyppäisi takareidestä. Se oli heti selvä että nopeustreeni oli siinä. Ihme kyllä kotiinjuoksussa se ei tuntunut pahemmin. Pientä varovaisuutta oli kuitenkin kokoajan alitajunnassa. Täytyy antaa tänä iltana kevyesti sähköä ja toivoa että huomenna pääsee Kotalammelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti