Perjantaina en ehtinyt lenkille kun hommasin rakkoja käteen lehtiä haravoimalla.
Lauantai päivä meni siivoillessa ja kauppoja kierrellessä. Käteen tarttui yksi senkki, minkä kasatessa menikin sitten ilta. Sain viimeisen ruuvin kiinni 19:30 jonka jälkeen lähdin vielä pienelle lenkille, kun saunaakaan ei vielä päässyt. 3-4km kevyesti ja sitten pientä kiihdydystä. Vauhdista ei ollut mitään tuntumaa. Kokonaisaika kuitenkin 2,5min kovempaa kuin torstaina samalla kasin lenkillä. Happea sai haukkoa ylämäissä kuin kala kuivalla maalla. Ei tuntunut hyvälle...
Sunnuntaina lähdin "pitkälle" tarkoituksena juosta vähintään parikymppiä. Juoksu oli erittäin tahmeaa! Jonkin matkan jälkeen arvoin lenkille piituudeksi 15km. Jossain kutosen paikkeilla loivan ylämäen alussa satuin vilkaisemaan sykemittarin lukemaa 162!!! Ei kun kävelyksi. Kävelin sen pitkän loivan mäin suht reippaasti ja syke ei laskenut alle 120:n! Mäen jälkeen juoksin vielä pikkasen matkaa Jyväsjärven rantaan asti ja päätin että paskaako tässä rimpuilemaan kun juoksu ei kulje ja jalkaan sattuu. Kävellään. Lupasin itselleni että kävelen niin kauan kuin tarkenen siinä pienessä tihkusateessa. Ei tarvinnut paljon juosta... En tiedä kuinka oli niin tahmeaa. Olisko edellisen illan hieman reippaampi juoksu laittanut reilun viikon kuonat liikkeelle ja se tulppa oli sitten sunnuntailla elimmistössä. Tiedä häntä.
Tänään taas pyörällä töissä. Iltasella lähdin kevyelle kasille joka muuttui kevyeksi 13km:ksi. Juoksu oli ihan erintuntuista kuin eilen eikä jalkaankaan sattunut kuin loppumatkasta ;)
Joko on mammalle kerrottu? :D
VastaaPoista