Tiistain maastopyörälenkki, joka tosin oli pääosin asfaltilla, tuntui varsinkin alkumatkasta jaloissa. Alkumatka oli Köhniä-Laajavuoren takamaastoa Haukkalaan asti. Pohjoistuuli hidasti menomatkalla aika tehokkaasti menoa. Toihan se sitten paluumatkalla aika haipakkaa maastopyörä nopeudeksi.
Keskiviikkona Iltalenkki (Sauvalenkki ⬆️ 479m / 3h 2' / 21,5km)sitten oli hieman raskaampi. Tossuvalinta tosin ei mennyt ihan nappiin. Laitoin vanhat Adizerot jotka ovat kokoansa pienemmät. Seurauksena kummassakin keskivarpaassa rakko aina kynnen alle asti. Ottihan nuo muutkin varpaat osumaa. Tämän seurauksena jouduin askartelemaan yhdet pohjalliset siten että leikkasin kärkiosan pois että sai varpaille lisää tilaa. Lenkillä hain mäkiä siten että sain riittävästi noususummaa. Alamäki juoksut tuntui loppuviikon etureisissä ja lonkat oli vielä tänäänki jäykät. Raskas lenkki!
Torstaina Prisma reissulla kiersin samalla Jyväsjärven. Merkkasin sen näköjään väärälle päivälle. Se kuitenkin teki hyvää jaloille. Iltalenkkinä pääosin juoksua teknisessä maastossa. Pahin osuus oli ehkä Mustalammen sivu jossa oli melko pitkästi juurakko-kivikko osuutta. Sellaisessa juoksuvauhti tippuu aika radikaalisti. Ajatuksena oli kuitenkin juosta koko ajan vaikka tulisi pahempaakin pätkää. Olihan köhniöntaus metsikössä pahoja kohtia mutta oli välillä noemaaliakin polkua. Lenkin tarkoituksena oli kehittää heikentynyttä koordinaatia ja kimmoisuutta. Vaikka lenkillä ei ollut mittaa kuin kymppi, niin se tuntui paljon pidemmälle.
Perjantai eli Vappupäivä alkoi aamulenkillä. Sekin pääosin maapohjalla. Iltalenkillä Mustalammelle ja Soidenlammen takaa Ladun majalle ja sieltä Ylämyllyjärvelle. Tästä "alkuverkastakin" tuli jo ihan hyvin nousumetrejä. Kilsa ennen kotia tein lyhyet mäkivedot. Jalat oli kyllä melko väsyneen oloiset "alkuverkasta" mutta oikeastaan oli hyvä että yksi hiihtokaveri pysähtyi kertomaan lapin reissustaan. Siinä tuli samalla pitkä palautus ennen vetoja. Tarkoitus oli vetää kuusi mutta kolmen-viiden jälkeen menin sekaisin määrästä ja vedin varman päälle eli yhden ylimääräisen. 3-4:ssä viimeisessä keskityin polven nostoon ja siihen että loppu tulee hyvin. Ainakin sain sykkeen nousemaan hyvin. Kehkoihin tuli loppua kohdin aikamoinen rasitus.
Lauantaina taas maastoon. Tällä kertaa Laajavuoren takamaastoon. Kuntokasilta kääntyvä Legendojen lenkki on aika rankkaa juosta. Päätin että en kävele yhtään ylämäkeä. Puolen matkan paikkella viimeisessä pahassa mäessä se lupaus tosin teki tiukkaa. Mäkeä siis riitti ja sitten vielä kun tuntui ettei saa happea, niin mies joutui aika koville. Sen Pentin Pinkaisin alkuverkasta asti on ollut hapenkulku heikkoa. Tuntui että perjantain mäkivedot heikensi entisestään hapenottokykyä. Raskas lenkki!
Tänään sunnuntaina lähdin juoksemaan sillä ajatuksella että jotain 8-16km, koska oletattavissa oli että jalat voi olla väsyneet. Yllättäen alku tuntuikin rennolle ja helpolle. Arvelin kuitenkin että se voi olla alun harhaa. Oikeastaan vasta 15:sta jälkeen tuntui vähän jaloissa. Ylämäissä kuitenkin hengästyi taas tosi helposti. Eilen kun oli ensimmäinen lämmin päivä, niin hikosi tosi paljon. Tänään oli viileämpi ja päällä vain puolibörjet ja T-paita, niin eipä paljon hionnut.
Oikeastaan mietin tälle päivälle ensimmäistä CykloCross lenkkiäkin maantiellä ...mutta parempi näin.
Joo, enpä tiedä miten jatkan lenkkeilyä. En ainakaan ensi viikolle naputtele ohjelmaa. Todennäköisesti käyn tiistaina kokeilemassa jotain pidempiä vetoja ja jos kehkot taas vinkuu niin vetoharjoittelu täytyy jättää joksikin aikaa. Vaikka keuhkot ei olekkaan 100% mukana niin ainakin kiihtyviä reippaita voisi kokeilla. Nuo lyhkäiset mäkivedot täytyy pitää kuitenkin mukana, kuten myös tuo teknisessä maastossa juoksu. Oikeastaan puolikeuhkoisena nuo riittäisikin. Siis joko pitkät vedot tai kiihtyvä reipas. Nuo MV:t ja tekninen maasto on jo uutta ärsykettä lihaksistolle joten en taida palautua toisesta tehoharjoituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti